Yksittäinen viranhaltija voi syyllistyä virkasalaisuuden rikkomiseen, jos hän oikeudettomasti paljastaa ei-julkisen tiedon tai käyttää sitä hyväkseen. Salassapitorikoksen voi syyllistyä myös muu kuin viranhaltija rikkoessaan asiaan liitetyn vaitiolovelvollisuuden. Vastaavasti viranhaltija voi syyllistyä virkavelvollisuuden laiminlyöntiin kieltäytyessään luovuttamasta tietoa julkisesta asiakirjasta tai laiminlyödessään tiedottamisen sitä lain edellyttämästä vireillä olevasta asiasta. Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti sellaisenaan ei kuitenkaan ole rankaistava teko, koska tiedottaminen ei sinällään ole julkisen vallan käyttöä.

Viranomaisen virkavastuu liittyy tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Korvausvastuuseen saatetaan joutua yksityisen arkaluonteisen tiedon tai liike- tai ammattisalaisuuden paljastamisesta tai virheellisen tiedon antamisesta. Vahingonkorvausvastuu voi liittyä erikseen esimerkiksi tiedotteessa annettuun katteettomaan lupaukseen tai virheelliseen tiedottamiseen.

Salassapidolla voi olla yhtymäkohtia myös yrityssalaisuuden rikkomiseen ja väärinkäyttöön ja vakoiluun. Epäkohtien paljastamiseen tai julkisen keskustelun virittämiseen tähtäävää salaistenkaan tietojen julkistamista esimerkiksi mediassa ei kuitenkaan pidetä vakoiluna, jollei tarkoituksena ole samalla vahingoittaa Suomea tai hyödyntää vierasta valtiota. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja ulkoista turvallisuutta vaarantavan tiedon paljastaminen ei kuitenkaan edellytä hyödyntämispyrkimystä.

Käsittelyajasta ei sinällään ole julkisuuslaissa erityistä valitusmahdollisuutta, vaan ongelman jatkokäsittely edellyttäisi hallinto-kantelua virkavelvollisuuden rikkomisesta.

 

 

Ennenaikainen tiedottaminen. Laamanni oli menetellyt kyseenalaisesti luovuttaessaan toimittajalle oikeudenkäyntiaineistoa ennen oikeudenkäynnin alkamista. Asiakirjoihin sisältyi myös salassa pidettäviä dokumentteja. Kyseinen aineisto on syyttäjän vastuulla ja toimittaja olisi tullut ohjata syyttäjän luo. (OKA 14.2.1997)

 

Julkisen asiakirjan panttaaminen. Viranomaisen edustaja tuomittiin rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun tämä ei ollut antanut julkista asiakirjaa sitä pyytävälle. (Itä-Suomen hovioikeus 33/24.1.1995) / Rakennustarkastaja oli menetellyt lainvastaisesti kieltäytyessään antamasta tietoja rakennuskaavasta ja rakennusjärjestyksestä, vaikka ne olivat julkisia asiakirjoja. Hän oli lisäksi menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun oli jättänyt antamatta neuvoja. (EOA 26.4.1991)

 

Viivyttely asiakirjan luovuttamisessa. Viranhaltija syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen luovuttaessaan asiakirjan vasta kuukauden kuluttua sen julkitulemisesta. Tapauksessa henkilö oli pyytänyt 15.4.1994 asiakirjaa, joka oli julkinen viimeistään 25.4.1994. Pyytäjä sai asiakirjan haltuunsa kuitenkin vasta 25.5.1994. Asiakirja oli pitänyt luovuttaa viipymättä sen julkiseksi tulemisen jälkeen ja viimeistään 9.5.1994 mennessä. (Itä-Suomen hovioikeus 19.6.1997)

 

Suljetun oikeuskäsittelyn rajaaminen. Kihlakunnanoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut täsmällisesti todennut, miltä osin oikeudenkäynti oli toimitettava yleisöltä suljettuna. Käräjätuomari ei ollut myöskään ryhmitellyt asian käsittelyä siten, että se olisi tapahtunut suljetuin ovin vain tarpeellisin osin. (EOA 4.9.1991)

 

Työvoimaneuvojan virhe. Valtio velvoitettiin korvaamaan työvoimaneuvojan antamista virheellisistä tiedoista aiheutunut vahinko. Kyse oli paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtäviä ja julkisen vallan käyttöä. (KHO 1989:50)

 

Virheellinen rakentamisneuvonta. Vahingon katsottiin syntyneen kunnan tuottamuksesta, kun se oli omakotitalorakentajille järjestämissään tilaisuuksissa varauksetta antanut ohjeita rakennustyypistä ja suosituksia perustamistavasta varmistamatta sitä, soveltuivatko rakennustyypit kaikkiin rakennuspaikkoihin. Yhden rakentajan talo oli maapohjan pehmeyden ja edellytetyn laattaperustuksen takia painunut ja vaurioitunut. (KKO 1983 II 9)

 

Viranomaisen salassapitovelvollisuus. Viranomaisen salausvelvollisuus säilyy, vaikka asianosainen olisi itse kertonut julkisesti viranomaisessa salassa pidettävistä asioistaan. Tapauksessa kaupunginhallituksen esityslistalla internetissä oli kerrottu valitusasian yhteydessä valittajan olevan toimeentulotuen saaja. Viranomainen oli puolustanut menettelyään sillä, että valittaja on muussa yhteydessä itse julkisesti kertonut itsestään salassa pidettäviä tietoja. Tällä ei voinut kuitenkaan olla merkitystä viranomaisen menettelyn kannalta, vaan salassa pidettävän tiedon julkistaminen viranomaistoiminnassa on lainvastaista. (AOK 481/1/03 /10.1.2005)