Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Viranomaisen määrittämästä salassapidosta voidaan luopua, kun on ilmeistä, ettei tiedon antaminen enää aiheuta vahinkoa suojattavalle intressille (esimerkiksi finanssipoliittisen päätöksen valmistelulle). Tutkimussuunnitelman salassapitotarpeen voidaan katsoa päättyneen tutkimuksen valmistuttua, koska tiedon julkistaminen ei aiheuta vahinkoa tutkimuksen suorittamiselle ja arvioinnille. Pääoma- ja rahoitusmarkkinoita koskevien tietojen salassapidosta voidaan luopua, kun tiedot on asianmukaisesti saatettu yleisesti julkisiksi.

Salassapidon kesto on yleensä 25 vuotta. Yksityiselämässä raja on 50 vuotta henkilön kuolemasta. Tuomioistuimen päätöksellä salassapito on mahdollista määrätä 40 vuodeksi, ja valtioneuvosto voi määrätä 30 vuotta lisäaikaa. Salassapidon ”lähtölaskenta” käynnistyy asiakirjan allekirjoituksesta, valmistumisesta käyttötarkoitukseensa tai vastaanotosta.


Käsittelyn keskeneräisyys. Viranomaisen ei tarvinnut luovuttaa siltä pyydettyjä erityistilintarkastusta koskevia asiakirjoja tapauksen käsittelyn ollessa vielä kesken: asiakirjat voitiin pitää salassa, kunnes kaupunginhallitus oli tehnyt asiassa mahdolliset toimenpidepäätöksensä. (Turun HAO 02337/04/1203)

 

Asiasta esitetty tietoja julkisuudessa. Asianomaisen julkinen esiintyminen ei muuttanut tarvetta salata asiaa koskevat asiakirjat. Ulkomaalaisvirastolta oli pyydetty eräästä pakolaisesta tehtyjä turvapaikkapäätöksiä sekä kyseisen henkilön ulkomaalaisvirastolle tekemää valituskirjelmää. Hallinto-oikeuden mukaan asiakirjojen julkiset tiedot eivät olleet erotettavissa salassa pidettävistä tiedoista. KHO:lle tehdyssä valituksessa asiakirjaa pyytänyt vetosi siihen, että kyseinen pakolainen oli jo itse esittänyt asiakirjoista selviävät salaiset tiedot julkisuudessa. Asiakirja pysyi salaisena, mutta KHO:n kielteiseen päätökseen liittyi kaksi eriävää mielipidettä. (KHO 3467/1/07)

 

 

  • No labels