Hallinto-oikeuksien ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja julkisuuslain soveltamisesta ja tietopyyntöjen käsittelystä viranomaisessa.

Ratkaisut on aiemmin julkaistu vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston koulutus- ja tutkimussivustolla osana Julkisuuslaki.fi-portaalia. Sivustolla tehtyjen teknisten muutosten seurauksena ratkaisut on siirretty laajempaan Julkisuusratkaisut-sivustoon.

 

Julkisuuslain tavoitteet

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) avaa journalisteille ja myös muille tietoa tarvitseville hyviä mahdollisuuksia päästä tutustumaan erimuotoisiin viranomaisaineistoihin.

Lain tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa. Laki antaa lisäksi yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Laki myös parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa julkisen vallan käyttämiseen ja valvoa omia oikeuksia ja etuja.

Laki korostaa julkisuuden ensisijaisuutta ja salassapidon poikkeuksellisuutta. Lakia sovelletaan kaikkeen julkisen vallan käyttöön riippumatta viranomaisen muodollisesta roolista. Suomessa ei erillistä ”julkisuusviranomaista”, vaan säännösten soveltamisvastuu on kullakin viranomaisella erikseen. Erimuotoinen viranomaisaineisto on välineneutraalia. Kyseeseen voivat tulla niin paperiset kuin sähköisessäkin muodossa olevat tekstit ja kuvat kuten ratkaisut, valmisteluasiakirjat, viranomaiselle toimitetut tai toiminnan yhteydessä laaditut asiakirjat, rekisterit ja rekisteritiedot.


1. julkisuusperiaate

2. lain tarkoitus ja soveltaminen

Oikeus tietoon

Jokainen voi saada tietoa ehdottoman julkisuuden piiriin kuuluvista viranomaisaineistoista. Asianosaisjulkisuuden pohjalta henkilöllä on oikeus saada tietoa hallintoasiassa kertyneestä viranomaisaineistosta. Käsittely- eli kokousjulkisuus mahdollistaa hallintoelinten päätösten seurannan. Kokoukset ovat tosin julkisia vain tärkeimpien päättävien elinten kohdalla. Tiedon saamisen kannalta olennaista on, että tietopyynnön kohteena on laissa määritelty viranomainen ja sen hallussa oleva viranomaisen aisakirja.

 

3. viranomainen

4. viranomaisen asiakirja

5. ei-asiakirja

6. viranomaisrekisterit

7. asiakirjan julkistuminen

8. yleinen tiedonsaantioikeus

9. asianosaisen tiedonsaantioikeus

10. viranomaisen tiedonsaantioikeus

 

Salassapito

Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tai sen sisältämät tiedot on määrätty lain nojalla salassa pidettäväksi. Tietoja ei saa tällöin kertoa myöskään suullisesti.

Salassapidolle voidaan erottaa neljänlaisia intressejä. Yleistä intressiä on tarkoitus suojata Suomen kansainvälisissä suhteissa, rikosten ehkäisemisessä, selvittämisessä ja syytteeseen saattamisessa, viranomaisvalvonnan toteuttamisessa, yleisen turvallisuuden säilyttämisessä, valtion tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikassa sekä luonnonarvojen kohdalla. Julkisyhteisön intressiä koskevat suojan kohteet liittyvät julkisyhteisön liiketoimintaan, liike- ja ammattisalaisuuteen sekä julkisyhteisöön työnantajana ja neuvotteluosapuolena ja oikeusriidan osapuolena. Yksityistä intressiä toteuttavat suojat yksityiselämälle ja yksityisyydelle, liike- ja ammattisalaisuudelle ja yksityiselle elinkeinotoiminnalle. Sekä yksityistä että yleistä intressiä tukevat tutkimus- ja kehitystyön sekä opetuksen suojaamiseen, rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien luotettavuuteen ja toimivuuteen sekä pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen liittyvät salassapitoperusteet.


11. salassapidon soveltaminen

12. salassapidon päättyminen

13. kansainväliset suhteet

14. euroopan unioni

15. valtion turvallisuus

16. maanpuolustus

17. turvajärjestelyt ja poikkeusolot

18. rikostutkinta

19. oikeudenkäynti

20. rahoitusmarkkinat

21. liike- ja ammattisalaisuus

22. viranomaisen edunvalvonta

23. viranomaisen valvonta ja tietohuolto

24. yksityisyyden suoja

25. taloudellinen asema

26. sosiaali- ja terveydenhuolto

27. soveltuvuusarviointi ja opetus

28. testit, tutkimus, luonnonarvot

29. turvakielto ja turvapaikka


Tiedonsaanti

Julkisuuslain tarkoitus ja julkisuusperiaate asettavat omia edellytyksiään viranomaisaineistojen luovuttamiselle käytännössä. Viranomaisten olisi otettava huomioon kansalaisten tiedonsaantioikeudet, eikä tietojen luovuttamisella saisi asettaa rajoituksia enempää kuin on välttämätöntä. Rajoituksilla olisi lisäksi oltava laissa säädetty peruste. Aineistojen luovuttamisessa ei ole merkitystä esimerkiksi viranomaisen sisäisillä määräyksillä tai ohjeilla tai viranomaisten keskinäisillä sopimuksilla.

Tiedonpyytäjien on lisäksi kohdeltava tasapuoliseksi. Hyvä tiedonhallintatapa edellyttää, että tiedot ovat saatavilla ja käytettävissä. Viranomaisen erillisestä tiedottamisvelvollisuudesta on säädetty julkisuuslain ohella hallintomenettelylakissa ja kuntalaissa. Julkisuuden toteuttaminen kuuluu myös virkavelvollisuuden piiriin, ja viranhaltija voidaan tuomita, jos hän ei anna julkista asiakirjaa sitä pyytävälle.

 

30. tietopyyntö

31. tietojen luovutus

32. salassapidettävät tiedot

33. hyvä tiedonhallintatapa

34. rekisteritiedot

35. tiedotusvelvoite

36. tietoaineistojen tuottaminen

37. tiedon hinta

38. lainvastainen menettely

39. muutoksenhaku

 

Euroopan unionin oikeusasiamies

Kansainvälistä yhteistyötä koskevien viranomaisaineistojen julkisuutta sääntelee omalta osaltaan Europan unionin lainsäädäntö ja Suomen jäsenyys unionissa. Euroopan unionin oikeusasiamies on tehnyt ratkaisuja ja ottanut kantaa EU-asiakirjoja koskeviin tietopyyntöihin.

 

40. unionin julkisuusperiaate

41. unionin jäsenmaat

42. rikostutkinta (EU)

43. unionin sisäinen toiminta

44. EU:n oikeusasiamiehen toimivaltuus

  • No labels